Kouluttajien lausunto kardiologikoulutuksesta

Erikoislääkärikoulutus on muuttumassa, vanhat suppeat erikoisalat ovat pääspesialiteetteja. Euroopan yhdentyessä on tärkeää, että Suomen kardiologikoulutus täyttää EU:n minimivaatimukset ja noudattaa ESC:n suosituksia. Kardiologian professori Markku S Nieminen, joka on ESC:n koulutuskomitean varapuheenjohtaja, sanoo että ESC:n suositus 2+4 tai kuten meillä tulkitaan 3+3 vuotta, on todellinen minimitavoite. Hänen mukaansa erityisesti kardiologian ala vaatii vuosien paneutumista kliinisen kardiologian osaamiseen ja tähän täytyy myös tähdätä suomalaisessa kardiologikoulutuksessa.

Professori Niemisen mielestä myös tutkimustyötä pitäisi meillä täällä Suomessa arvostaa enemmän. Useissa maissa kardiologikoulutukseen kuuluu tehdä "syventävät" eli vähintään 1 julkaisu koulutuksen aikana. Professori Niemisen mielestä tämä olisi hyvä tavoite myös Suomessa.

Kardiologinen seura järjestää valtakunnallisia kursseja koskien mm kaikukuvauksia, tahdistinhoitoa, elektrofysiologiaa ja pallolaajennushoitoa. Professori Markku Niemisen mielestä nämä kurssit tulisi kuulua kaikkien koulutettavien ohjelmaan.

Uusi asia on kardiologien täydennyskoulutus. Useissa EU maissa on selkeä sopimus täydennyskoulutuksen sisällöstä. ESC on julkaissut EBACin sivuilla suosituksen. Koulutustavoite on 250 tuntia kolmen vuoden aikana. Tämä vastaa virkaehtosopimuksen kymmenen työpäivän palkallista koulutusvapaata, ottaen huomioon, että osa täydennyskoulutuksesta on itseopiskelua, kirjallisuutta ja tulevaisuudessa internet pisteitä, kuten USA:ssa. Suomessa tämän asian järjestämisessä ollaan jäljessä. Professori Niemisen mukaan olisi suositeltavaa, että kardiologit omatoimisesti pitäisivät henkilökohtaisesti kirjaa täydennyskoulutuksestaan ja osallistumisistaan koulutustilaisuuksiin ja mahdollisuuksien mukaan keräisivät koulutustodistuksia tilaisuuksista. Invasiivista työtä tekevien on myös pidettävä kirjaa sädeturvallisuuteen liittyvästä täydennyskoulutuksesta.

Todettakoon, että Suomen Lääkäriliiton täydennyskoulutusvaliokunnan suositus on vastikään julkaistu Suomen Lääkärilehdessä ja tukee em. suositusta.

Pääkohtia kardiologikouluttajien kokousmuistiosta (2003)

Kardiologikoulutuksen eurooppalaiset suositukset
EBSC on uusinut suosituksia kardiologikoulutuksesta. Tämän suosituksen on modifioinut UEMS:n kardiologisektio ja sen on myöskin hyväksynyt ESC:n hallitus. Suositukset ovat pitkälti entisen kaltaiset, paitsi että muutamien invasiivisten toimenpiteiden määrää, mm. elektrofysiologisten tutkimusten lukumäärää on lisätty. Kokouksessa käsiteltiin uusien suosituksien soveltuvuutta Suomeen. Päädyttiin yksimielisesti siihen, että suositukset voidaan sellaisenaan periaatteessa hyväksyä suomalaiseen kardiologikoulutukseen. Näiden mukaan lokikirjoihin tulee sitten aikanaan muutoksia.

Kokouksessa keskusteltiin melko pitkään kardiologipäivystyksestä Suomessa. Uusissa suosituksissa ehdotetaan pakollista kardiologipäivystystä kardiologiaan erikoistuville. Tätähän ei voida järjestää tällä hetkellä Suomessa muualla kuin Helsingissä ja Helsingissäkin on erikoislääkäripäivystys. Jatkossa on ehkä hyvä kehittää systeemiä siihen suuntaan, että myös erikoistuvat lääkärit osin osallistuvat kardiologierikoispäivystykseen.

Kardiologikoulutus Suomessa
Uuden erikoislääkärikoulutusta koskevan asetuksen vaikutukset
Todettiin, että uudet asetukset erikoistumiskoulutuksesta tulevat eniten häiritsemään kliinistä tutkimusta tekeviä lääkäreitä, koska kolme vuotta kardiologian erikoistumisesta tulee suorittaa yliopistollisen sairaalan ulkopuolella.

Tenttivaatimukset
Todettiin kirjalliset tentit edelleenkin aiheelliseksi. Vaadittavan kirjallisuuden osalta halutaan lisäksi New England Journal of Medicine ja Lancet soveltuvin osin kirjallisuusvaatimuksiin sekä myöskin päivittää EKG-kirja entisen tilalle eli EKG, toimittajat: Juhani Heikkilä ja Markku Mäkijärvi, vuosi 2002.

Koulutusohjelmien toimivuus
Tällä hetkellä monissa keskussairaaloissa voi suorittaa kardiologiaan erikoistumispalvelua ja systeemi on toiminut hyvin. Ainoastaan Pohjois-Suomen alueella ei ole keskussairaalatasolla kardiologeja, jotka voivat antaa koulutusta. Kuitenkin henkilökohtaisia koulutussopimuksia voidaan tehdä soveltuvien osin. Uuden asetuksen jälkeen keskussairaaloiden koulutusvelvoitteet lisääntyvät ja todennäköisesti koulutus myös kardiologian suhteen tulee yhä enemmän painottumaan keskussairaalatasolle.

Arvio tarpeesta seuraavalle vuodelle
Koulutusvolyymit ovat pikkuhiljaa kasvamassa kardiologian osalta. Helsingissä on tehty HUS-alueella selvitys kardiologien tarpeesta ja tämän kautta on saatu lisää erikoistumisvirkoja, joita on tällä hetkellä 8 kappaletta. Oulussa on 3 erikoistumisvirkaa, lisäksi kahdella osastolla voidaan osittain suorittaa kardiologien erikoistumispalvelua. Tampereella ei ole vieläkään yhtään erikoistumisvirkaa, mutta luvassa on 1-2 kappaletta. Kuopiossa on 2 erikoistumispaikkaa ja lisäksi apulaisopettajan virkanimikkeellä voi erikoistua kardiologiaan. Turussa on 2 erikoistumisvirkaa. Todettiin, että olisi hyvä saada kansallinen suositus kardiologian koulutuspaikkojen määrästä seuraavalle 5:lle vuodelle. Tämä arvio voisi perustua eurooppalaisiin selvityksiin kardiologien määrästä ja koulutuspaikoista.

Täydennyskoulutus Euroopassa/Suomessa
Professori Markku S. Nieminen kommentoi EBSC:n toimia ja suosituksia täydennyskoulutuksen järjestämisen suhteen. CME (Continuous Medical Educations) systeemi on koko ajan kehittymässä, myös internet-pohjaisena. EBSC myöntää myös kardiologidiplomeja, joilla voidaan osoittaa kardiologikoulutuksen pätevyys. Näitä todistuksia on haettu etupäässä Itä-Euroopan maista ja niiden merkitys tällä hetkellä on hieman avoin eurooppalaisella tasolla. EBAC on ESC:n ja UEMS:n yhteinen elin, joka myöntää koulutuspisteitä eri kokoustapahtumille. Joissakin maissa, mm. Hollannissa, on jo käytössä pakollinen järjestelmä, jossa erikoislääkäreiden tarvitsee kerätä tietty määrä koulutuspisteitä kansainvälisistä ja kansallisista kokouksista. Suomessa tällaista järjestelmää ei ole vielä olemassa, mutta se lienee tulevaisuuden asia.

Erityispätevyydet
Rytmikardiologian erityispätevyys
Lääkäriliitolle on lähetetty anomus rytmikardiologien erityispätevyydestä. Lääkäriliitto on lähettänyt kyseisen hakemuksen lausunto-kierrokselle. Jatkossa interventiokardiologian ja mahdollisesti myös kuvantamiskardiologian alueelta voisi hakea erityispätevyyttä.

Toimenpiderekisterit ja laadunvalvonta kardiologiassa
Suomessa olisi tarve kansallisiin rekistereihin kardiologian eri osa-alueilla. Tahdistinrekisteri toimii tällä hetkellä kohtalaisen hyvin. PTCA-rekisteri on ollut vasta kehitteillä.

Tieteellinen yhteistyö Suomessa
Keskusteltiin Akatemian uudesta terveydenhuollon toimintamalleja rahoittavasta hankkeesta, jossa voitaisiin kansallisella tasolla myös aktivoitua kardiologian suhteen.

Heikki Huikuri
professori
Oulun yliopisto, kardiologia