Invasiivisen kardiologian jaos

Invasiivisen jaoksen tarkoitus on järjestää koulutusta invasiivisen kardiologian alalta sekä koota yhteen invasiivista työtä tekeviä kardiologeja keskustelemaan invasiiviseen kardiologiaan liittyvistä erityiskysymyksistä ja ongelmista. Erityisen tärkeänä on koettu mielipiteiden ja käytännön vinkkien vaihto toimenpideindikaatioista, toimenpiteiden teknisestä suorituksesta, välineiden valinnasta, antitromboottisen hoidon toteuttamisesta ym. invasiiviseen hoitoon liittyvistä kysymyksistä eri puolilla maata työskentelevien kollegojen kesken.

Koulutustoiminnassa järjestetään eri tasoisia pallolaajennushoidon kursseja, jotka on tarkoitettu invasiivisia toimenpiteitä tekeville kardiologeille. Tämän lisäksi on järjestetty luentosarjoja, joilla pyritään esittelemään invasiivisen kardiologian mahdollisuuksia sydänpotilaita hoitaville lääkäreille laajemmin. Kansainvälisistä kokouksista keväällä järjestettävä The Paris Course on Revascularization sekä syksyllä Washingtonissa pidettävä Transcatheter Cardiovascular Therapeutics ovat keskittyneet erityisesti invasiiviseen kardiologiaan. Myöskin ESC:n ja ACC:n sekä AHA:n kokouksissa on paljon invasiiviseen kardiologiaan liittyviä luentoaiheita.

Invasiivinen toiminta on nopeasti kehittynyt ja kehittyvä kardiologian osa-ala. Toimenpidevälineiden tekninen kehitys on mahdollistanut yhä vaativampien kohteiden pallolaajennushoidon. Erilaiset mikroembolisaatiota ehkäisevät suojavälineet ovat parantaneet laskimosiirrännäisten pallolaajennushoidon tuloksia. Markkinoille tulleet lääkeaineilla päällystetyt stentit ovat vähentäneet uudelleenahtaumariskiä merkittävästi. Tämä tulee vaikuttamaan siten, että pallolaajennushoidon indikaatiot lisääntyvät edelleen huomattavasti. Primääri PTCA on todettu liuotushoitoa tehokkaammaksi ST-nousuinfarktien hoidossa, Suomessa kuitenkin tätä hoitoa kyetään tarjoamaan vain pienelle murto-osalle infarktipotilaista. Diagnostiikkapuolella painevaijerilla kyetään määrittämään sepelvaltimoahtauman toiminnallinen merkitys sekä myöskin mikrosirkulaation toimintaa termodiluutiomenetelmällä. Haasteista ei siis lähivuosinakaan ole pulaa; samalla kun toimenpiteet ovat muuttuneet teknisesti vaativammiksi, myös potilaat ovat monisairaampia ja iäkkäämpiä.