Rytmikardiologian jaos

Millaista rytmikardiologian koulutusta järjestetään?

Jaoksen järjestämä koulutus

Merkittävin jaoksen vuosittain järjestämä kokoustilaisuus on Rytmipäivät, jonka järjestelyt kiertävät vuorotellen Helsingissä, Oulussa, Turussa, Tampereella ja Kuopiossa. Tahdistinhoidon peruskurssi ja Elektrofysiologian peruskurssi ovat suositeltavia kaikille kardiologiaan erikoistuville lääkäreille. Rytmihäiriö- ja vajaatoimintatahdistimiin keskittyvä Tahdistinhoidon jatkokurssi sopii hyvin sekä erikoistuvien lääkäreiden peruskoulutukseen että jo kokeneempien kardiologien jatkokoulutukseksi. Lisäksi jaos suunnittelee ja toteuttaa rytmihäiriöiden hoitoon liittyviä sessioita Suomen Kardiologisen Seuran tilaisuuksiin ja muihin valtakunnallisiin koulutustilaisuuksiin.

Kansainvälinen koulutus ja kongressit

European Heart Rhythm Association (EHRA) järjestää runsaasti rytmikardiologian koulutuksia sekä läsnäolotilaisuuksina että etänä. Rytmikardiologian jaos suosittelee lämpimästi osallistumaan näihin. Tiedot kursseista löytyvät EHRA:n sivulta.

Merkittävin eurooppalainen rytmikardiologian kokous on keväällä järjestettävä EHRA Congress, joka tarjoaa monipuolisen kattauksen rytmiaiheisia sessioita. Jokavuotinen Yhdysvalloissa järjestettävä Heart Rhythm on myös erinomainen kokous. Tiedot kokouksesta löytyvät Heart Rhythm Societyn (HRS) sivuilta.

Jaos suosittelee myös seuraavia pienempiä kokouksia: European Pacing Symposium ja Physiology of Pacing Symposium.

Millaista on yhteistyö ESC:n kanssa?

ESC:n alaisuudessa toimii European Heart Rhythm Association (EHRA), joka mm. järjestää eurooppalaiset rytmikardiologian pätevöitymistentit. Vaihtoehtoina ovat elektrofysiologian tentti ja tahdistinhoidon tentti. EHRA:n kurssit valmentavat tentteihin (ks. edellä).

Rytmikardiologian jaos kannustaa kaikkia rytmikardiologiasta kiinnostuneita seuran jäseniä liittymään EHRA:n jäseneksi ja rohkaisee hakeutumaan EHRA:n kursseille sekä tentteihin. Hyvien koulutusten lisäksi EHRA myöntää apurahoja kokouksiin ja koulutuksiin sekä tarjoaa mahdollisuuden verkostoitua eurooppalaisten kollegoiden kanssa.

Rytmikardiologian jaoksen puheenjohtaja edustaa Suomen Kardiologista Seuraa EHRA:n National Cardiac Society Committeessa. Lisäksi EHRA:lla on maakohtaiset nuoret EP-lähettiläät (Young EP National Ambassador), joista tarkempaa tietoa löytyy tästä:Young EP National Ambassadors.

Mitä rytmikirjallisuutta kannattaa lukea?

Kirjat

• Alkuun pääsee hyvin Duodecimin EKG- ja Kardiologia-kirjoilla, joita monet jaoksen toimihenkilöistä ovat olleet kirjoittamassa.
• Tahdistinhoidosta syvällisempää tietoa hakevalla kollegalle hyvä lähtökohta on Ellenbogen ym.: Clinical Cardiac Pacing, Defibrillation, and Resynchronization Therapy.
• The EHRA Book of Pacemaker, ICD, and CRT Troubleshooting Vol 1 ja 2 sisältävät runsaasti opettavaisia potilastapauksia ja monivalintakysymyksiä. Kirjat toimivat erittäin hyvin EHRA:n tenttiin valmistautuessa.
• ICD-hoitoa ja eri algoritmien toimintaa tarkemmin avaava Stroobandt ym.: Implantable Cardioverter-Defibrillators Step by Step on myös erinomainen
• Elektrofysiologisia tutkimuksia ja rytmihäiriöiden katetriablaatioita aloitteleville tai asiasta muuten kiinnostuneille hyvä kirja on esim. Huang & Miller: Catheter ablation of cardiac arrhythmias.
• Pitemmälle edenneille sopivaa lukemista ja elektrofysiologian laboratorion käsikirjoiksi sopivia teoksia ovat esimerkiksi Zipes & Jalife: Cardiac electrophysiology: From cell to bedside ja Josephson: Clinical cardiac electrophysiology: Techniques and interpretations.

Lehdet

Rytmikardiologiasta kiinnostuneiden kollegojen kannattaa seurata kardiologian valtalehtiä (European Heart Journal, Circulation, Journal of American College of Cardiology), joissa on varsin usein ansiokkaita rytmikardiologiaa käsitteleviä kirjoituksia. Varsinaisista rytmikardiologian lehdistä hyviä valintoja ovat esimerkiksi Heart Rhythm, EP Europace ja JACC: Clinical Electrophysiology. Sydänääni-lehden rytmikardiologia-aiheiset teemanumerot kannattaa lukea huolellisesti.

Rytmikardiologin työ nyt ja tulevaisuudessa

Rytmikardiologin työ koostuu joko tahdistinhoidosta tai elektrofysiologista tai molemmista. Työ on toimenpidepainotteista, mutta sisältää myös polklinikkatyöskentelyä ja konsultoimista.

Tahdistinhoito

Tahdistinhoidon aiheet ovat jo pidempään olleet melko vakiintuneet. Itse tahdistinhoito on kuitenkin viime vuosina monipuolistunut, ja tahdistintyö on muuttunut entistäkin kiinnostavammaksi.

Perinteisen tahdistinjärjestelmän rinnalle on kehitetty johdottomia tahdistimia, joilla vältetään monet perinteiseen tahdistinjärjestelmään liittyvät ongelmat, kuten johtovauriot, tahdistinjärjestelmän infektiot ja implantaatioreittiin liittyvät ongelmat.

Perinteinen oikean kammion tahdistus aiheuttaa dyssynkronisen vasemman kammion supistumisen ja runsas oikean kammion tahdistus voi johtaa osalla potilaista systolisen sydämen vajaatoiminnan kehittymiseen. Hisin kimpun ja johtoradan vasemman haaran tahdistimet aktivoivat sydäntä luonnollisemmin, mikä saattaa vähentää hoitoon liittyviä haittoja. Johtoratatahdistus onkin viime vuosina yleistynyt nopeasti sekä hidaslyöntisyyden hoitona, että myös systolisen sydämen vajaatoiminnan hoitona perinteisemmän biventrikulaarisen tahdistuksen sijasta tai siihen liitettynä. Johtoratatahdistukseen liittyen on käynnissä useita randomoituja tutkimuksia, joiden tulokset tulevat osaltaan määrittämään johtoratatahdistuksen aseman tulevaisuudessa. Tulevaisuudessa myös johtoratatahdistuksen ja johdottoman tahdistuksen odotetaan yhdistyvän.

Rytmihäiriötahdistinhoidossa perinteisten johdollisten ICD-tahdistimien rinnalle on kehitetty vaihtoehdoiksi ihonalaisella johdolla (S-ICD) ja ekstravaskulaarisella johdolla (EV-ICD) varustettuja ICD-laitteita. Näiden etuna on vähäisempi johtovaurion ja tahdistinjärjestelmän infektion riski.

Myös tahdistinpotilaiden seuranta on muuttunut. Aikaisemmin potilaat kävivät säännöllisissä kontrolleissa tahdistinpoliklinikoilla. Nykyisin tahdistinpotilaiden seuranta tapahtuu pitkälti etäseurannan avulla. Etäseuranta myös lisää potilasturvallisuutta, sillä sen avulla saadaan tieto mahdollisista tahdistimen toimintahäiriöistä ja kliinisesti merkittävistä eteis- ja kammioperäisistä rytmihäiriöistä.

Elektrofysiologia

Elektrofysiologia on nopeasti kehittyvä ja mielenkiintoinen kardiologian ala. Nykyään rytmihäiriöpotilaita voidaan auttaa monipuolisesti ja moni voidaan toimenpiteellä parantaa pysyvästi, mikä on kardiologiassa harvinaista. Rytmihäiriöiden diagnostiikkaan ja hoitoon on kehitetty useita tutkimus- ja ablaatiomenetelmiä, jotka mahdollistavat entistä monimutkaisempien rytmihäiriöiden tarkemman ja turvallisemman hoidon. Merkittävässä roolissa ovat elektroanatomiset kartoituslaitteistot, kuten Carto®- ja EnSite®-järjestelmät, jotka mahdollistavat sydämen sähköisen aktivaation ja anatomian kolmiulotteisen kuvantamisen. Nämä kartoitusjärjestelmät ovat käytössä kaikissa yliopistosairaaloissa sekä joissakin keskussairaaloissa. Laitteiston avulla rytmihäiriön kartoitus ja katetriablaatio voidaan suorittaa lähes kokonaan ilman röntgenläpivalaisua.

Eteisvärinän katetriablaatio on nykyisin rutiinihoitoa monissa keskuksissa. Yleisin ensimmäinen hoitomuoto on keuhkolaskimoiden eristys kryopallo-ablaatiolla eli jäädyttämällä. Uudempi turvallisemmalta vaikuttava menetelmä on PFA (pulse field ablation), joka on tällä hetkellä käytössä joissakin yliopistosairaaloissa. Uusinta-ablaatiot tehdään ja monimutkaisempien rytmihäiriöiden hoito tehdään pääasiassa radiotaajuusenergiaa (RF) käyttäen.

Magneettinavigointilaitteisto (Stereotaxis®) on käytössä yliopistosairaaloissa. Tämä teknologia on parantanut katetriablaatioiden turvallisuutta ja helpottaa teknisesti haastavien rytmihäiriöiden hoitoa. Laitteistolla voidaan tehokkaasti hoitaa esimerkiksi synnynnäisten sydänvikojen leikkausten myöhäiskomplikaatioina syntyviä arpitakykardioita ja kammiotakykardioita.

Lasten katetriablaatiot on Suomessa keskitetty HUS:iin.

Jaoksen toimihenkilöt