Rytmikardiologian jaos

Mikä on jaoksen tarkoitus?

Rytmikardiologian jaos (aiemmin Tahdistinjaos) on yksi Suomen kardiologisen seuran vanhimmista jaoksista. Gottfried Härtelin aloitteesta perustettu jaos on toiminut aktiivisesti jo vuodesta 1980 alkaen tavoitteenaan kehittää rytmihäiriöiden diagnostiikkaa ja hoitoa Suomessa. Jaos järjestää vuosittain sekä perus- että jatkokoulutusta ja osallistuu valtakunnallisten hoitosuositusten laatimiseen.


Millaista rytmikardiologian koulutusta järjestetään?


Jaoksen järjestämä koulutus

Rytmikardiologian jaos järjestää vuosittain useita koulutustilaisuuksia. Merkittävin pelkästään rytmihäiriöiden hoitoon keskittyvä vuosittainen kokoustilaisuus on Rytmipäivät, jonka järjestelyt kiertävät vuorotellen Helsingissä, Tampereella ja Kuopiossa. Jaos järjestää myös spesifisiin elektrofysiologian erityiskysymyksiin pureutuvia tapahtumia ja käytännön demonstraatioita hankalien rytmihäiriöiden hoidosta tai uusista tekniikoista esim. rytmipäivien yhteydessä. Lisäksi jaos suunnittelee ja toteuttaa rytmihäiriöiden hoitoon liittyviä sessioita Suomen Kardiologisen seuran tilaisuuksiin ja muihin valtakunnallisiin koulutustilaisuuksiin. Jaoksen järjestämien tilaisuuksien ohjelma on monipuolinen ja niitä voidaan suositella sekä hoitajille, terveyskeskuslääkäreille, sairaalalääkäreille että myös rytmihäiriöiden hoitoon syvemmin perehtyneille erikoislääkäreille.


Kansainvälinen koulutus ja kongressit

ESC ja sen jaokset järjestävät useita rytmikardiologian alan koulutuksia ja kursseja. Tiedot näistä koulutuksista löytyy parhaiten European Society of Cardiology:n (ESC) ja European Heart Rhythm Assosiation (EHRA) nettisivuilta. Ohjelmassa on mm. valmennuskurssit EHRA:n akkrediaatiotenttejä varten. Myös EHRA:n tukemat muut koulutukset löytyvät EHRA:n sivuilta (Endorsed meetings).

Rytmikardiologian suurin kansainvälinen kokous on joka vuosi Yhdysvalloissa järjestettävä Heart Rhythm. Tiedot kokouksesta löytyvät Heart Rhythm Societyn (HRS) sivuilta. Merkittävimmät Eurooppalaiset kokoukset ovat vuorovuosittain järjestettävä Cardiostim ja Europace. Näiden kokousten tiedot löytyvät EHRA:n nettisivuilta.


Mitä rytmikirjallisuutta kannattaa lukea?


Kirjat

Vasta-alkajille erinomainen kirja on kotimainen EKG kirja (Heikkilä & Mäkijärvi, toim., Kustannus Oy Duodecim, 2003), jota monet jaoksen toimihenkilöistä ovat olleet kirjoittamassa. Lisäksi on suositeltavaa kerrata Kardiologia (Aiarsksinen ym. toim., Kustannus Oy Duodecim, 2016) kirjasta rytmihäiriöitä käsittelevät kappaleet. Tahdistinhoidosta syvällisempää tietoa hakevalla kollegalle hyvä lähtökohta on esim. Ellenbogen & Wood: Cardiac Pacing and ICDs (Wiley-Blackwell, 2005). Tahdistinpoliklinikan käsikirjaksi sopii vaikkapa Hayes ym.: Cardiac Pacing and Defibrillation: A Clinical Approach (Wiley-Blackwell, 2000). Elektrofysiologisia tutkimuksia ja rytmihäiriöiden katetriablaatioita aloitteleville tai asiasta muuten kiinnostuneille hyvä kirja on esim. Huang & Wilber: Radiofrequency catheter ablation of cardiac arrhythmias: Basic concepts and clinical applications (Wiley-Blackwell, 2000). Pitemmälle edenneille sopivaa lukemista ja elektrofysiologian laboratorion käsikirjoiksi sopivia teoksia ovat esimerkiksi Zipes & Jalife: Cardiac electrophysiology: From cell to bedside (WB Saunders Company, 2004) ja Josephson: Clinical cardiac electrophysiology: Techniques and interpretations (Lippincott Williams & Wilkins, 2008).


Lehdet

Rytmikardiologiasta kiinnostuneiden kollegojen kannattaa seurata kardiologian valtalehtiä (Circulation, Journal of American College of Cardiology, European Heart Journal), joissa on varsin usein ansiokkaita rytmikardiologiaa käsitteleviä kirjoituksia. Varsinaisista rytmikardiologian lehdistä parhaat valinnat ovat Journal of Cardiovascular Electrophysiology ja Heart Rhythm. Euroopan kardiologisen seuran julkaisema neljä kertaa vuodessa ilmestyvä Europace on lisännyt suosiotaan varsin nopeasti. Lisäksi Duodecimissa ja Suomen Lääkärilehdessä on usein ansiokkaita suomenkielisiä rytmihäiriöiden diagnostiikkaa ja hoitoa käsitteleviä katsauksia ja artikkeleita.


Millaista on yhteistyö ESC:n kanssa?

ESC:n alaisuudessa European Heart Rhythm Association (EHRA). Joka järjestää mm. kaksi eurooppalaista rytmikardiologian pätevöitymistenttiä. Toinen käsittää Invasiivisen elektrofysiologian ja toinen Tahdistin ja rytmihäiriötahdistinhoidon. Tenttejä varten järjestetään valmennuskursseja (ks. edellä).

EHRA:n jäsenyys on ilmainen Suomen Kardiologisen Seuran jäsenille. Jäsenanomuksen voi tehdä EHRA:n sivulla. Jaos kannustaa kaikkia rytmikardiologiasta kiinnostuneita seuran jäseniä liittymään myös EHRA:n jäseneksi. Jäsenhakemuksen voi tehdä netissä. Jäseniä kannustetaan EHRA:n tentin suorittamiseen.


Jaoksen jäsenistä professori Heikki Huikuri toimii Suomen edustajana EHRA:n akkrediaatio-työryhmässä. Prof. Huikuri toimii myös The European Board for the Speciality of Cardiology (EBSC) edustajana. UEMS:n kardiologisektion jäseninä Suomesta toimivat professori Juha Hartikainen ja professori Pekka Raatikainen.


Mitä uutta rytmikardiologiassa?

Rytmikardiologia on kehittynyt viime vuosina erittäin nopeasti. Käyttöön on tullut useita rytmihäiriöiden diagnostiikkaa ja hoitoa helpottavia tutkimusmenetelmiä. Geeniteknologia on parantanut pitkä QT-oireyhtymän ja muiden perinnöllisten rytmihäiriöiden diagnostiikkaa ja hoitomahdollisuuksia. Rytmihäiriötahdistin on vakiinnuttanut paikkansa henkeä uhkaavien rytmihäiriöiden hoidossa ja sen käyttöaiheet ovat laajentuneet nopeasti myös ennaltaehkäisyyn. Tahdistinhoidon indikaatiot ovat laajentuneet. Erityisesti huomioitavaa on sydäntä synkronoivan tahdistuksen merkitys vaikean sydämen vajaatoiminnan hoidossa. Viime vuosina on kehitetty myös erilaisia etäseurantajärjestelmiä, jolloin potilaan tahdistin tai ICD voidaan lukea potilaan kotona ollessa.

Rytmihäiriöiden diagnostiikkaan ja hoitoon on kehitetty uusia tutkimusmenetelmiä, jotka mahdollistavat entistä monimutkaisempien rytmihäiriöiden diagnostiikan ja hoidon. Suurin merkitys on elektroanatomisilla kartoituslaitteistoilla. Sydämen sähköisen aktivaation ja anatomian 3-ulotteisen kuvantamisen mahdollistava ns. Carto®-laitteisto on käytössä OYS:ssa, HUS:ssa, KYS:ssa ja TAYS:ssa. Laitteistoa käyttäen rytmihäiriön kartoitus ja ablaatio voidaan suorittaa lähes kokonaan ilman röntgen-läpivalaisua. Ns. non-contact-kartoitus laitteisto (EnSite®) on käytössä TAYS:ssa, TYKS:ssa ja HUS:ssa.  Rytmihäiriöiden katetriablaation indikaatiot ovat laajentuneet huomattavasti viime vuosina. Uusilla menetelmillä pystytään entistä paremmin hoitamaan esimerkiksi synnynnäisen sydänvian leikkauksen myöhäiskomplikaationa syntyviä ns. arpitakykardioita ja kammiotakykardioita. Eteisvärinän katetriablaatiohoito on jo rutiinia monissa keskuksissa.

Magneettinavigoitilaitteisto (Stereotaxis®) on käytössä TAYS:ssa, HUS:ssa, KYS:ssa, OYS:ssa ja TYKS:ssa. Magneettinavigointilaitteisto lisää katetriablaatiotoimenpiteiden turvallisuutta sekä helpottaa teknisesti hankalien rytmihäiriöiden hoitoa. Laitteisto vähentää myös merkittävästi röntgenläpivalaisun tarvetta.

Kehitteillä on myös useita uusia energiamuotoja ablaatiohoitoon, mutta ainakaan vielä ultraääni, jäädytys, mikroaallot tai muut korvaavat energiamuodot eivät ole pystyneet syrjäyttämään radiotaajuusenergiaa katetriablaatiossa.


Millaiset ovat rytmikardiologian tulevaisuuden näkymät?

Rytmikardiologian kehitys on viime vuosina ollut niin nopeaa, että meidän on välttämätöntä toisaalta tehostaa alan koulutusta mutta myös keskittää vaativimpia toimenpiteitä tiettyihin keskuksiin Suomessa. Invasiivinen tutkimus on tärkeä ja välttämätön osa monien rytmihäiriöiden diagnostiikassa ja hoidon suunnittelussa. Näiden tutkimusten suorittaminen edellyttää hyvää perehtyneisyyttä toimenpiteiden aiheisiin ja menetelmiin. Rytmikardiologia on esim. Yhdysvalloissa jo pitkään ollut oma erikoisalue, jonka pätevyyden saavuttaminen edellyttää noin kahden vuoden jatkokoulutusta yleisen kardiologian lisäksi. Suomessa rytmikardiologian erityispätevyyttä ei voi vielä suorittaa, mutta Euroopassa EHRA järjestää eurooppalaisia rytmikardiologian pätevöitymistenttejä (ks. edellä).