Sydänääni nro 1 ilmestynyt

Käy lukemassa uusin Sydänääni jäsenille avoimelta nettiosiolta (kirjaudu fimnet tunnuksin).

Numerossa 1 mm.

Vuosikokousmateriaali
Uusi palsta: erikoistuva konsultoi
Eurooppalainen erikoislääkärikuulustelu
Geenitestit ja kardiomyopatia
Rossin leikkaus
Laser-toimenpide sepelvaltimotaudissa

Myös teemanumero 1A "Suomen Kardiologinen Seura 50 vuotta" on ilmestynyt. Nettisivuilla mm. lisämateriaalia artikkeleihin liittyen.

Suomen Kardiologisen Seuran perustava kokous järjestettiin marraskuun 13. päivänä 1967 Helsingissä. Ensimmäinen vuosikokous puolestaan järjestettiin vuonna 1968, ja kevätkokous 2018 on Seuran 50-vuotisjuhlakokous. Historiaa on koottu kansiin 20-vuotispäiville ja viimeisimpänä 40-vuotishistoriikkiin vuonna 2007. Historiikit löytyvät
Seuran nettisivuilta osoitteesta https://www.fincardio.fi/julkaisut/suomen-kardiologisen-seuran-historiikit/.

Edellisen historiikin (Kardiologian edistysaskeleita 1997–2007) kirjoittajat osasivat hyvin visioida seuraavan kymmenen vuoden muutoksia. Ennakoitiin mm. selvä tarve
kouluttaa lisää kardiologeja maahamme, samoin osattiin ennakoida kardiologien lisääntyvää panosta kuvantamiseen ja muuhun kajoamattomaan toimintaan. Silloinen Seuran puheenjohtaja Juha Hartikainen osasi myös ennustaa sydänkeskusten tulon yliopistosairaaloihin. Hänen arvionsa mukaan Tampereen positiiviset kokemukset kardiologian, sydänkirurgian ja sydänanestesiologian toimintojen yhdistämisestä saattaisivat edesauttaa tätä kehitystä. Muodostuneet sydänkeskukset ovat olleet hedelmällinen pohja myös kansainvälisten suositusten mukaisille Heart Teameille.

Paljon kehitystä on tapahtunut sydänsairauksien hoidossa viimeisten kymmenen vuoden aikana. Teemanumeroon on pyritty saamaan mukaan kirjoituksia monelta keskeiseltä kardiologian alalta unohtamatta lastenkardiologiaa ja sydänkirurgiaa. Jotkut kirjoittajat ovat halunneet ulottaa aikaskaalaa pidemmälle taaksepäin näin täydentäen aikaisemmissa historiikeissa olevia tietoja. 

Se, että sydänkuvantaminen (erityisesti MRI), genetiikka ja läppäsairaudet saavat tässä teemanumerossa selvästi enemmän palstatilaa kuin edellisessä historiikissa, kuvastaa lyhyen ajan sisällä tapahtuneita muutoksia kardiologiassa ja lääketieteessä yleensä. Kuten kirjoittajat toteavat, on kuvantamisessa käytettävän teknologian kehittyminen mahdollistanut mullistavan muutoksen, jonka seurauksena sydämen kajoamattoman kuvantamisen käyttö kardiovaskulaarisairauksien
diagnostiikassa ja hoidon ohjaamisessa on voimakkaasti lisääntynyt.

Geenidiagnostiikka on nykyään kardiologien arkipäivää monissa sydänsairauksissa, ja se mahdollistaa osaltaan räätälöidyn potilashoidon. Kirjoittajat huomauttavat kuitenkin, että meidän on myös varauduttava haasteisiin, joita lisääntyvä geenitiedon analysointi ja tulkitseminen tuovat mukanaan. Tarvitaan selvästi tähänkin hyvin perehtyneitä kollegoja.

Keskeiset tautiryhmät – sepelvaltimotauti, rytmihäiriöt (tahdistin- ja ablaatiohoito) ja sydämen vajaatoiminta – ovat edelleen hyvin esillä tässä teemanumerossa. Läppäsairaudet nousevat esille tärkeänä tautiryhmänä. Tähän vaikuttavat mm. se tosiasia, että väestön ikääntyessä läppäsairaudet yleistyvät ja toisaalta läppäsairauksien hoito on tällä hetkellä yksi nopeimmin kehittyviä kardiologian aloja.

Seuran toiminnassa keskeisessä asemassa olevien lastenkardiologian ja kirurgian kirjoittajat tuovat hyvin esille näiden alojen kehitysaskelia viimeisten kymmenen vuoden aikana. Lastenkardiologian osuudessa tulee myös esille edellä mainittu kuvantamisen ja genetiikan tärkeys hoitomenetelmien kehittymisen lisäksi. Kirurgian osuudessa on suhteellisesti eniten kuvia, koska lehden lukijoille uudet leikkaustekniikat ovat oletettavasti huonosti tunnettuja.

Kirjoitusten luonteesta johtuen myös läppäsairaus- ja kuvantamisosuuksissa on tekstiä täydentävää kuvamateriaalia. Edelliseen historiikkiin verratessa huomaa, miten paljon sydänsairauksien tutkimustyö on runsastunut ja monipuolistunut. Osuuden kirjoittajilla oli ennemmin haasteita tekstin rajaamisessa kuin vaikeuksia löytää materiaalia aiheesta. Runsas ja korkeatasoinen tieteellinen työ heijastuu myös siinä, että maamme kardiologit esiintyvät yhä useammin puhujina ja ohjelmien suunnittelijoina suurissa kansainvälisissä kokouksissa.

Haluamme kiittää kaikkia kirjoittajia heidän osuudestaan ja myös Seuran jäseniä arvokkaista kommenteista. Toivotamme mukavia lukuhetkiä teemanumeron parissa. 

Kjell Nikus, päätoimittaja
Professori, kardiologian erikoislääkäri
Tampereen yliopisto ja Tays Sydänsairaala

Antti Hedman
Dosentti, kardiologian erikoislääkäri
KYS Sydänkeskus